Frånsett den vidsträckta skärgården med dess många fjärdar och vikar kan man beteckna Ingå socken såsom ganska vattenfattig. Isynnerhet gäller detta dess östra, del, såväl det egentliga Ingå som "Österändan" eller nuvarande Degerby socken, som vardera ha att uppvisa endast ett och annat litet träsk eller tjärn. Ån, efter vilken socknen fått sitt...
Sigurd Johannes Savonius syntyi 2. marraskuuta 1884 Hämeenlinnassa. Kuten uteliaan keksijän uraan usein kuuluu, niin jossain vaiheessa aina räjähtää. Sigurd sai kokea sen jo 12 vuotiaana ilotulitusvälineiden kanssa. Poika kiidätettiin sairaalaan, mutta pysyviä vammoja ei ilmeisesti kokeiluista jäänyt.
Ruukkumaakari Gustaf Alexander Franzén muutti perheensä kanssa Tammisaaresta Inkooseen v. 1909. Hän aloitti sen jälkeen ruukkujen ja maljakoiden valmistuksen Östergropissa, Tähteläntien varressa.
Oli vuosi 1713. Suomessa elettiin suuren Pohjan sodan ja Isonvihan aikaa. Kenraalimajuri Carl Gustaf Armfelt oli määrätty Suomessa olevien sotavoimien päälliköksi. Armfelt koetti urhoollisesti joukkoineen estää Pälkäneellä lokakuun 3 - 6 päivinä venäläisten etenemistä, mutta oli pakotettu perääntymään Etelä-Pohjanmaalle, jonne hänen armeijansa jäi...
Tämä on pieni kertomus siitä, miten kuusipeura (Dama dama) aikoinaan saapui rikastuttamaan Inkoon saariston luontoa.
Neckeniä / Kustavia voisi pitää yhtenä historian epäonnisimmista höyrylaivoista Suomen rannikkoliikenteessä kautta aikojen. Alus kulki Suomen rannikkovesillä vuosien 1883 - 1921 välisenä aikana, jolloin erilaiset onnettomuudet olivat merellä melko yleisiä, mutta harvemmin näin monta vastoinkäymistä yhden laivan kohdalle sattui. Alus upposi lopulta...
Vuorineuvos Petter Teodor Forsström (1877 - 1967) oli Lohjan kalkkitehtaan perustaja. Hänestä käytettiin myös lempinimeä "Kalkki-Petteri".
Inkoon Joddbölen kylän historia lyhyesti kerrottuna.
Elis Hjalmar Mårtenson syntyi 8. kesäkuuta 1890 Inkoossa. Hänen isänsä oli Inkoon kirkon kanttori Fredrik Emil Mårtenson ja äitinsä Selma Augusta Mårtenson (o.s. Gyllenfors).
Valtion toimesta on hankittu 1830-luvulta alkaen hevosjalostuksen edistämiseksi siitosoriita hevoskasvattajien käytettäviksi. Näitä siitosoriita kutsuttiin kruununoriiksi tai ruununoriiksi (kronohingsten).
